Samoksen suurmiehet

Samoksen muinaiset kuuluisuudet

Tänään Kreikan pikkuinen Samos on jopa kaukaisille suomalaisille tuttu lomakohde, joka lukeutuu myös kreikkalaisten suosituimpiin lomasaariin. Samoksella voit nauttia sielusi kyllyydestä taatusta auringonpaisteesta, pehmeästä rantahiekasta, vilvoittavasta ja puhtaasta merivedestä, suussa sulavasta ruoasta, humalluttavista viineistä ja erilaisista aktiviteeteista. Mutta on saari tunnettu muustakin kuin vain sen tänään tarjoamista nautinnoista. Samos oli nimittäin jo muinaisuudessa kuuluisa useista paikallisista julkkiksistaan. Ketkä olivat Samoksen kolme kärjessä ja miksi he jättivät nimensä historiakirjoihin?

Tunnetuin stara oli varmaankin Pythagoras, jonka nimen myös suomalaiset koululaiset muistavat matematiikankirjansa sivuilta. Pythagoraan lause käsitteli suorakulmaisen kolmion sivujen suhteita. Hän tallusteli saaren kamaralla noin 570 – 495 eaa ja matkusteli laajalti Egyptin ja Suur-Kreikkaan kuuluvilla nykyisen Italian eteläisillä alueilla. Vaikka Pythagoras muistetaan useimmiten matemaatikkona, oli hän paljon muutakin. Ajan tavan mukaan hän oli myös ansioitunut filosofi ja jopa vaikutti aikansa uskonnollisiin oppeihin, onpa häntä kutsuttu myös mystikoksi. Hän kuulemma uskoi uudelleensyntymään ja kutsui itseään ”tiedon rakastajaksi” ja vaikutti suuresti Platon ajatusmaailmaan, ja siten koko läntiseen sivistykseen. Pythagoras tutkiskeli aikansa kuluksi myös musiikkia, tähtitiedettä ja lääketiedettä.

Toinen kuuluisa samoslainen on ehdottomasti Aisopos, jonka eläinsatuja tänäänkin vanhemmat lukevat lapsilleen kaikkialla maailmassa. Aisopos eli noin 600 eaa, ja vaikka hänen itsensä kädestä ei olekaan olemassa yhtä ainuttakaan tarinaa, kulkivat hänen ihastuttavat sepityksensä suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle. Aisopoksen tarinoiden päähahmoina olivat useimmiten eläimet, mutta niissä esiintyi myös nokkelia ja puhuvia esineitä. Miehen itsensä ulkonäöstä on mitä erilaisimpia kertomuksia; toisten mukaan hän oli äärettömän ruma mutta sitäkin fiksumpi orja, joka ansaitsi aivoituksillaan vapauden, toisten mukaan hän oli mustaihoinen etiopialainen. Oli miten oli, Aisopoksen tarinat jäivät elämään. Satujen taustalla oli poikkeuksetta moraalinen opetus; paha sai palkkansa, ahnas ilkeän lopun, typerää huijattiin jne. Tunnethan sinäkin tarinat: Kettu ja pihlajanmarjat, Jänis ja kilpikonna, Koira ja varjo, tai Poika ja leijona?

Samoksen julkkisten kärkikaartiin kuuluu myös itseoikeutetusti Epikouros. Noin 300 eaa elänyt filosofi saattaa olla sinulle nimeltä tuntematon mutta hänen nostattamat aatteet ja kysymykset askarruttavat meitä tänäänkin. Hän oli ensimmäinen, joka opetti ”Vapautta, tasa-arvoisuutta ja veljeyttä” – jotka olivat Ranskan vallankumouksen iskulauseet sekä läntisen sivistyksen tukipylväät. Hän suostui muiden aikalaisten kauhuksi opettamaan jopa orjia ja naisia. Kirkko ”kiroaa” Epikouroksen nimeä vieläkin, sillä juuri hän esitteli hyvän ja pahan paradoksin Jumalan asemasta ja voimasta; miten Jumala voi olla samaan aikaan sekä hyvä, että kaikkivaltias ja antaa maailman kärsiä pahuuden kourissa? Siihen me taidamme odottaa kirkonisiltä vastausta edelleenkin.

 

 

4 Responses to Samoksen suurmiehet

  1. Heke says:

    Ennen omaa Samoksen matkaa luin tosiaan matkaoppaista Pythagoraan ja Aisopoksen olleen samoslaisia, mutta Epikouroksesta ei niissä mainittu. Aisopoksesta en juuri paljoakaan tiennyt, kun ei ole omia lapsia eikä siis ole vielä noi lasten iltasadut tuttuja (ja omalta lapsuudelta en niiden kirjoittajia Andersenia lukuun ottamatta juurikaan muista), mutta Epikouros oli todellinen yllätys.Siis Ranskan vallankumouksen legendaarinen motto onkin samoslaista alkuperää ja 2 000 vuotta vanhempi? Taatusti oli aikalaisille sokki, kun mies suositui opettamaan naisia ja orjia ja uskalsi jopa kysellä jumalakäsitteen tiimoilta. Suomalaisten koulujenkin historiantunneilla miehestä voisi vähän kertoa, kun kerran oli noin aktiivinen ja vaikuttaa oikeastaan vielä tänäänkin!

  2. Aisopoksen sadut says:

    Itselleni ovat tuttuja nuo ihastuttavat Aisopoksen sadut, niitä olen useana iltana lukenut omille lapsilleni. Mielestäni jokaisen lapsiperheen kirjahyllyyn kuuluukin ostaa siihen H.C.Andersenin satukirjan vierelle Aisopoksen Eläinsadut. Osa tarinoista on kuitenkin omiaan vasta hieman isommille lapsille, koska niiden moraaliopetukset on pikkuruisten aivoille liian vaikeita ja toisaalta hänen saduissaan usein eläimiä kuolee, mikä taas voi saada silmät kyyneliin.

  3. Aliisa says:

    Aika yllättävää, että noinkin pieneltä saarelta ovat kotoisin noin monet historian suurmiehet. Samassa suhteessa Suomellakin pitäisi olla pitkä lista omia vastaavia…Mikähän siellä
    Samoksella on heitä noin valtavasti innoittanut?

  4. Mervi says:

    No, Pythagoraan kyllä muistan liiankin hyvin, vaikken hänen kotipaikkaansa vielä tiennytkään. Miehen opit nimittäin aiheuttivat aikamoista päänvaivaa aikoinaan koulussa,koska en ollut mikään nero matikan tunnilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.